SIRKUSMAAILMA, Nokkakiven huvipuiston pelihalli, on todellinen pelihullun paratiisi. Siellä on harvinaisia pelikoneita ja kolikoilla toimivia automaatteja rivi toisensa jälkeen. Koneita on tällä hetkellä jo yli 100 kpl, joista suurin osa on pelattavissa tai muuten näytteillä. Mikä parasta, pienen pelimaksun maksettuasi ne ovat käytössäsi vaikka koko päivän, olipa kyseessä sitten huippu suosittu Sega Rally tai harvinainen flipperi! Pelit on joko asetettu vapaapelitilaan, tai sitten talo tarjoaa niiden vaatimat wanhat kolikot käyttöösi. Maksullisia koneita ovat vain ne automaatit, joista voi voittaa palkintoja tai joista voi ostaa tavaroita.

Tutustu alempana pelivalikoimaamme. Suurin osa esitellyistä koneista on pelikuntoisia. Huomaa kuitenkin, että kaikki niistä eivät ole aina pelattavissa tai näytteillä. Kovasta käytöstä johtuen tietty peli voi olla toisinaan huollon alla. Vanhemmat koneet saattavat tulla pelihalliin epäkuntoisena, eli osa voi odottaa vielä restaurointia, mutta on joka tapauksessa laitettu näytille kaikkien ihailtavaksi.

AVOINNA YMPÄRI VUODEN. Pelihalli on avoinna ympäri vuoden ma-su 11-18, aina kun Laukaanhovi on avoinna. Pyydettäessä myös vuokraamme pelikoneita yrityksille, messuille ja tapahtumajärjestäjille.

Pelihalli ottaa jatkuvasti vastaan uusia koneita ja tilanteen salliessa ostaa niitä. Jos nurkissasi pyörii ylimääräinen kone, ota ihmeessä yhteyttä! Vaihdamme myös vanhoja Suomen kolikoita euroiksi käypään hintaan.

Flipperit
Pajatsot ja seinäpelit
Hedelmäpelit ja mekaaniset 1-kätiset rosvot
Jukeboxit
Videopelit, ajopelit ja ampumapelit
Testerit ja ennustuskoneet
Myyntiautomaatit ja palkintopelit
Isot tivolipelit ja lattiapelit
Muut pelikoneet ja automaatit

mousingaround.htm MOUSING AROUND, BALLY, USA, 1989
BUGS BUNNY'S BIRTHDAY BALL, BALLY, USA, 1991

Flippereiden aika julkisessa käytössä alkaa olla ohi, sillä maailmassa on tällä hetkellä enää yksi ainoa iso flipperi-valmistaja. Yksi syy flippereiden suosion hiipumiseen on iso tila, jonka ne vaativat. Ne vievät tilaa vähintään pari neliömetriä, joten ravintolat, baarit ja kauppakeskukset laskevat, että sama tila muussa käytössä tuottaa paremmin. Nokkakivessä pääset kuitenkin pelailemaan useampaakin flipperiä, joista nämä Ballyn tekemät monitasoiset koneet ovat tuoreimpia.

jamesbond.htm JAMES BOND, GOTTLIEB, USA, 1980

James Bond on harvinainen flipperi, sillä se on tavallista flipperiä leveämpi, ja siinä on tuplamelat (tuplaflipperit) molemmilla puolilla. Pallon kuolettaminen onkin hankalaa, ennen kuin siihen tottuu. James Bond on Bond-filmi Kuuraketin inspiroima, ja on näyttävä flipperi.

totem.htm TOTEM, GOTTLIEB, USA, 1979

Totem on yksi ensimmäisiä flippereitä, joissa toimintaa ohjaa mikroprosessori, eikä valtava määrä elektromekaanisia releitä ja solenoideja. Itse asiassa valmistaja Gottlieb teki tätä samaa mallia sekä EM-versiona, että mikroprosessoriversiona. Gottliebin System 1-teknologia onkin ehkä kaikkein legendaarisin flipperitekniikka, ja 16 samalla tekniikalla toteutettua peliä vuosilta 1978-1980 ovat keräilijöiden ja pelaajien suosiossa. Ensimmäisen sukupolven prosessoriohjattuja flippereitä on painajaismaista korjata, sillä alkuperäisiä osia on vaikea saada. Onneksi tekniikkaan vihkiytyneet keräilijät ovat valmistaneet System 1-koneille nykytekniikalla toteutetun uuden ohjauskortin, jolla monet varastoissa pölyttyneet koneet on saatu herätettyä henkiin.

4roses.htm 4 ROSES, WILLIAMS, USA, 1962

Williams on Ballyn ja Gottliebin ohella tunnetuin flipperi-valmistajista. 60-luvulla pelit olivat moderneihin peleihin verrattuna yksinkertaisia, mutta huomattavasti hauskempia pelata, eikä niitä tarvinnut pelata puolta päivää, jotta peli-idea kävisi selville. Vanhojen flippereiden grafiikka on taiteellisesti korkealuokkaista, ja sille on omat keräilijänsä.

campusqueen.htm CAMPUS QUEEN, BALLY, USA, 1966

60-luvulla ei ollut mikroprosessoreita, joten monimutkaisen ohjauksen ja pistelaskusysteemin suunnittelu oli oma taiteenlajinsa. Tämä kaikki toteutettiin käyttämällä pelkästään releitä, solenoideja sekä kontakteja. Pisteistä pidettiin kirjaa rumpulaskureilla. Tämän johdosta elektromekaaniset flipperit ovatkin sisältä varsin mielenkiintoisen näköisiä. Tätä tekniikkaa pääset nyt ihailemaan Nokkakivellä, sillä Campus Queenin koneisto on avattu kaikkien nähtäville.

fortuna.htm SÄHKÖ-FORTUNA, 1930-LUKU

Flipperit ovat kehittyneet alunperin fortuna-pelistä, jossa käyttäjä joutui itse laskemaan pisteet. Ylätaulut alkoivat ilmestyä peleihin vasta 30-luvulla. Niissä oli valoilla toteutettu yksinkertainen pistelasku. Samalla ylestyivät solenoidit, jotka ampuivat palloa ympäri kenttää. Silti käyttäjä ei pallon ammuttuaan voinut tehdä juuri muuta kuin seurata pallon etenemistä. Melat, eli flipperit, ilmestyivät peliin vasta 1947, jolloin pelin luonne muuttui täysin, sillä nyt pelaaja pystyi puolustamaan palloa kentän alalaidassa. Yleisesti luultiin, että melat olivat vain yhden vuosimallin ohimenevä villitys, mutta toisin kävi.

pajatso1.htm PAJATSO, AUTOMAATTITEOLLISUUS, SUOMI, 1932

Pajatso on alunperin saksalainen keksintö. Saksasta peli levisi Suomeen 1920-luvun lopulla, jolloin peliautomaatteja ei oltu vielä monopolisoitu. Tämä pajatso onkin ajalta ennen RAY:n syntymää, ja toimii wanhoilla nikkelimarkoilla. Pajatson lyöntikoneisto on myöhempiin versioihin verrattuna todella jäykkä, eli kolikkoa pitää lyödä voimalla, jotta se lentää keskelle kenttää. Voittokoneisto on toteutettu lasin takana näkyvien messinkihakasten avulla.

pajatso1.htm PAJATSO, RAY, SUOMI, 1970-LUKU

RAY:n tekemää 50-pennin pajatsoa voi pitää Suomen kansallispelinä. Tätäkin konetta pääset pelaamaan Nokkakiven pelihallissa alkuperäisillä kolikoilla. RAY valmisti tätä mallia myös vientiin. Pajatsoja vietiin runsaasti mm. Norjan Punaiselle Ristille, josta keräilijät ostivat niitä takaisin 20 vuotta myöhemmin. RAY ei periaatteidensa mukaan myy rahavoittoja maksavia pelikoneita kenellekään, vaan romuttaa ne. Niinpä tämäkin yksilö on ns. Norjan-pajatso.

allwin.htm STRIKE ALLWIN, ISO-BRITANNIA, 30-LUVUN RETROMALLI, VALMISTETTU 90-LUVULLA

Allwin on englantilaisille sama kuin pajatso suomalaisille. Nimitys allwin tulee siitä, että pallo yritetään lyödä mihin tahansa yhdeksästä kupista, joista jokainen antaa voiton. Pelin oikea nimi tosin olisi neverwin, sillä pallo menee harvoin voittokuppiin. Siinäkin tapauksessa saa kädensijaa pyöräyttämällä ainoastaan omansa takaisin ja yhden vapaapelin. Tienaaminen tässä pelissä vaatii sitä, että useamman peräkkäisen pallon saa lyötyä voittokuppiin.

duolett.htm DUO LETT, WULFF, SAKSA, 1958

Duo Lett on seinäpelin muotoon tehty ruletti. Vipua pyöräyttämällä saat molemmat rulettipyörät liikkeelle. Tämä pelikone toimii poleteilla eli rahakkeilla. Ne ovat kolikon näköisiä, mutta niissä on tyypillisesti tietyn pelihallin, casinon tai laitevalmistajan oma painatus.

novomat.htm NOVOMAT LETT, WULFF, SAKSA, 1954

Saksa on erilaisten seinäpelien luvattu maa. Lähes jokainen pelityyppi löytyy seinäversiona, ja yksikätiset rosvot eivät ole poikkeus. Novomatin koneisto tosin poikkeaa melkoisesti tyypillisestä mekaanisesta hedelmäpelistä. Toinen yleispiirre saksalaisissa peleissä on se, että rullat pyörivät erittäin pitkään jenkkikoneisiin verrattuna. Nokkakiven Novomat toimii wanhoilla 20-pennin kolikoilla, jotka on valmiina pelikoneen omassa kaukalossa.

strike.htm BOWLING BIG STRIKE, NSM, SAKSA, 1960-LUKU

Big Strike on yksi legendaarisimmista baarien peliautomaateista 60- ja 70-luvuilta. Tämäkin peli on aikanaan tuottanut ilmaisen tupakka-askin jokaiselle pelaajalle, joka on saanut täyskaadon. Pallo ammutaan kentälle virittämällä ja vapauttamalla pelin oikeassa alakulmassa oleva vipu. Osuessaan keilan kohdalle kyseinen keila kaatuu. Alussa peli on helppoa, mutta sitten pallo kulkee yhä useammin ja useammin kohdasta, jossa keila on jo kaatunut...

royalflush.htm ROYAL FLUSH, MERKUR SPIELGERÄT, SAKSA, 1990

Tämä pokeripeli muistuttaa hedelmäpelejä, mutta rullien tilalla on korttipakkoja, joiden kortit kääntyvät.

merkur.htm ROTAMINT MERKUR, ADP AUTOMATEN, SAKSA, 1977

Rotamint-pelejä kutsutaan valssikoneiksi, sillä niissä on kolme numeroitua, pyörivää rullaa (walze). Saksa on näitä koneita täynnä, ja ne ovat todellisia laiskan miehen unelmapelejä. Kone aloittaa automaattisesti aina uuden pelin, kunnes pelirahat loppuvat. Toki onnekas pelaaja voi koska tahansa ottaa voiton kotiin. Tämä yksilö toimii alkuperäisillä Saksan markoilla, jotka talo tarjoaa pelikäyttöön.

gold.htm ROTAMINT EXQUISIT GOLD, NSM, SAKSA, 1975

NSM:n valmistamassa Rotamintissa "valssit" ovat perinteiseen tapaan vaakatasossa. Voitto määräytyy sen mukaan, mitkä numerot osuvat kohdakkain. Numerot vastaavat Saksan pennejä (pfenning), eli suurin perusvoitto tässä koneessa on kaksi Saksan markkaa.

bingoroyal.htm ROTAMINT BINGO ROYAL, NSM, SAKSA, 1964

Rotaminttien erikoisuus on se, että numerokiekot lähtevät uudestaan käyntiin, mikäli niiden alapuolella olevia nappeja painetaan. Pelistä riippuen tämä saattaa maksaa pikkusumman pelikredittejä, yleensä 10 Saksan penniä.

aristocrat.htm ARISTOCRAT STARLITE, AINSWORTH CONSOLIDATED INDUSTRIES, AUSTRALIA, 1962

Yksikätiset rosvot keksittiin 1900-luvun alussa, ja niiden peruskoneisto säilyi valmistajasta riippumatta lähes muuttumattomana aina 60-luvulle saakka, jolloin elektromekaaniset automaatit alkoivat korvaamaan niitä. Starlite on hieno yksilö mekaanisen aikakauden iltahämärästä. Tätäkin pääset pelaamaan Sirkusmaailmassa.

Yksikätisiä rosvoja kutsutaan myös hedelmäpeleiksi rullissa esiintyvien symboleiden mukaan. Alunperin hedelmäkuviot lisättiin koneisiin puhtaasti lakia kiertämään niiden syntymaassa, Yhdysvalloissa. Pelien kylkiin lisättiin koneisto, joka pudotti joka vedolla rullan hedelmän makuisia minttukarkkeja. Tämän jälkeenhän peli olikin myyntiautomaatti, ei uhkapeli! Hedelmäkuviot siis alunperin symboloivat karkkien eri makuvaihtoehtoja, ja jäivät pysyvästi koneisiin jopa videoaikakaudelle asti.

ristrinolla.htm NOUGHTS AND CROSSES, JUBILEE INTERNATIONAL, AUSTRALIA, 1960-LUKU

Tämän yksikätisen rosvon rullat on modifioitu 70-luvulla risti-nolla-teeman mukaiseksi. Muuten peli toimii kuten normaali mekaaninen hedelmäpeli. Peli toimii Englannin 2 pennyn kolikoilla.

mills.htm 1-KÄTINEN ROSVO, MILLS, USA, 1960-LUKU

Mills on yksi tunnetuimmista mekaanisten hedelmäpelien valmistajista kautta aikojen. Tämänkin yksilön koneisto on täysin mekaaninen, mutta pelin käynnistys on jo tehty osittain sähköisesti. Hyvin pian tämän jälkeen elektromekaaniset koneet korvasivat täysmekaaniset pelit, jotka toimivat ilman sähköä. Mekaanisissa koneissa voittokolikot tipahtavat kaukaloon kerralla. Sähköisissä koneissa ne maksetaan ns. hopperin kautta, joka sylkee ne yksi kerrallaan.

indianajones.htm INDIANA JONES, JPM, ISO-BRITANNIA, 1996

Englantilaiset hedelmäpelit ovat huomattavasti hauskempia pelata kuin suomalaiset. Niissä on hedelmärullien lisäksi seikkailutehtävä, johon pääsee mikäli saa tietyn kuvioyhdistelmän, tai lukitsee tietyt symbolit. Tällöin pelissä oleva neljäs rulla toimii arpakuutiona, jonka mukaan seikkailutehtävä etenee. Indiana Jonesissa seikkailu on poikkeuksellisen mielenkiintoinen, ja kaiken kruunaa aidot elokuvista napatut äänet.

fruitexplosion.htm FRUIT EXPLOSION, MAYGAY, ISO-BRITANNIA, 1997

Toinen merkittävä ominaisuus englantilaisissa hedelmäpeleissä on ns. "nudge", eli sysäys. Mikäli saat käyttöösi nudgen, pystyt pyöräyttämään mitä tahansa rullaa yhden pykälän eteenpäin. Tämä on suuri etu, mikäli voitto on yhden kuvion päässä. Parhaimmillaan voit saada useamman nudgen käyttöösi, ja liikuttaa vaikka kaikkia rullia. Usein myös lukituksen voi tehdä monta kertaa peräkkäin. Vastineeksi voi mennä useampi pelivuoro, ennen kuin pääset lukitsemaan.

fightnight.htm FIGHT NIGHT, MAYGAY, ISO-BRITANNIA, 1997

Fight Night on nyrkkeilyaiheinen hedelmäpeli. Ottelemaan pääset keräämällä jokaiseen rullaan nyrkkeilyhanskan kuvan. Mitä enemmän vastustajia voitat kehässä, sen suuremman summan voitat.

greatescape.htm GREAT ESCAPE, MAYGAY, ISO-BRITANNIA, 1997

Tässä pelissä pääset toisen maailmansodan tunnelmaan. Tehtävänäsi on paeta natsien vankileiriltä. Onnistuneesta paosta saat luonnollisesti tuntuvan palkkion.

pianoharppu.htm PIANOHARPPU, ANDERSSON, RUOTSI, 1889

Tämä soittorasia on jukeboksien esiaste, ja samalla museon vanhin näyttelyesine. Se on mahdollisesti vanhin sailynyt Anderssonin valmistama pianoharppu koko maailmassa. Siinä on 18 kosketinta, joiden vasarat lyövät kieliä. Musiikki on ohjelmoitu pyöreisiin soittotukkeihin, joihin on lyöty nauloja, mikäli tietty nuotti halutaan soittaa. Tukki pyörii hitaasti kammen avulla, jolloin rasia soittaa kokonaisen kappaleen. Tukkia voi liikuttaa vasen-oikea-suunnassa, joten samassa tukissa on useampia kappaleita, kuten jukeboksissa pitääkin. Tukkeja pystyy myös vaihtamaan, mikäli 10 kappaleen valikoima alkaa kyllästyttää. Andersson valmisti soittorasiansa rungot puusta, joka teki laitteen virityksestä hyvin herkän lämpötilan ja kosteuden muutoksille.

gramofoni.htm GRAMOFONI, 1920-LUKU

100 vuotta sitten gramofonit edustivat Hifi-tekniikan kärkeä. Ne olivat levysoittimia, jossa ääni vahvistettiin täysin mekaanisesti ilman sähköä. Laitteet saivat käyttövoimansa jousesta, joka viritettiin kampea kääntämällä. Tyypillisesti yhden levyn puoliskon kuuntelu (=1 kappale) vaatii aina uuden virityskerran. Isoimmissa gramofoneissa ääni vahvistetaan metallisen torven avulla. Niistä lähtee käsittämätömän kova ääni ajatellen että musiikki tuotetaan pelkästään naarmuttamalla teräsneulaa "muovin" palasta vasten. Ensimmäiset gramofonit tehtiin 1880-luvulla, ja ne dominoivat markkinoita aina 1930-luvulle, jolloin sähköiset levysoittimet alkoivat korvaamaan niitä myös kotioloissa.

1930jukebox.htm JUKEBOX, 1930-LUKU

Ensimmäiset jukeboksit, eli levyautomaatit, soittivat yhden ainoan levyn ja ainoastaan toiselta puolelta. Kun koneeseen syötettiin kolikko, se soitti koko levyn alusta loppuun riippumatta kuinka monta kappaletta siinä oli. Savikiekkojen aikakaudella kappaleiden määrä oli kuitenkin hyvin pieni.

rockolab.htm MODEL B, ROCK-OLA, USA, 1936

Rock-olan valmistama B-malli on jo kehittyneempi versio levyautomaatista. Siinä oleva Smythe-mekanismi pystyy jo vaihtamaan levyjä, mutta osaa edelleen soittaa vain toisen puolen. Tähän laitteeseen mahtuu 12 levyä, joten se soittaa 12 eri kappaletta. Levyjen pyörimisnopeus on 78 rpm, eli levyt ovat ns. savikiekkoja. Todellisuudessa materiaali on shellac-epoksia, joka toki on herkempää kuin vinyyli, joka korvasi savikiekot 50-luvulta lähtien.

amif120.htm F120, AMI, USA, 1954

50-luvulla jukeboksit alkoivat käyttämään 45 rpm vinyylilevyjä, joiden fyysinen koko on paljon pienempi, kuin 78 rpm savikiekoilla. Sen ansiosta kappalevalikoima moninkertaistui. AMI:n F120 pystyy soittamaan 60 eri singleä, joten valittavissa on yhteensä 120 kappaletta. 50-luvulla Wurlitzerin Simplex- ja Rock-Olan Smythe-mekanismit jäivät historiaan. Tilalle tuli pääasiassa kaksi tekniikkaa, pyörivä karuselli tai vasen-oikea-suunnassa liikkuva kelkka, kuten tässä levyautomaatissa.

consulette.htm CONSULETTE, NSM, SAKSA, 1980

Levyautomaattien tekniikka ei olennaisesti muuttunut 50-luvulta 80-luvun lopulle, ennen kuin CD-levyt alkoivat syrjäyttää vinyylisinglejä soittavat koneet. Tämäkin yksilö soittaa vielä vinyylilevyjä. Kuvassa on seinävalintayksikkö. Varsinainen soittokoneisto voi olla pitkän matkan päässä takahuoneessa. Tällä tavalla säästettiin kallista ravintolatilaa pienissä paikoissa. NSM on nykyään maailman suurin jukebox-valmistaja.

romantica.htm RI-5 "ROMANTICA", AMI/ROWE, USA, 1982

RI-5 sisältää karusellimekanismin, jossa on yhteensä 80 vinyylisingleä. Sillä pystyy siis soittamaan 160 erilaista valintaa. AMI on yksi neljästä suuresta jukebox-valmistajasta Rock-Olan, Seeburgin ja Wurlitzerin ohella. Vuonna 1952 AMI ja Rowe International yhdistyivät, joten tuosta vuodesta lähtien jukeboksit on markkinoitu nimellä AMI/Rowe. Amilla oli tapana antaa automaateilleen mallinimen lisäksi kutsumanimen. Tämäkin malli on viralliselta nimeltään RI-5 "Romantica".

blh008.htm BLH008, BELLINGHAM, 1998

BLH008 on CD-levyjä soittava prototyyppi-jukeboksi, joka ei koskaan ehtinyt tuotantoon. Siihen mahtuu 100 CD-levyä, eli kappalevalikoima on lähes kymmenkertainen vinyylikoneisiin verrattuna.

segarally.htm SEGA RALLY CHAMPIONSHIP, SEGA, JAPANI, 1995

Sega Rallya pidetään kaikkien aikojen parhaana ajopelinä, ja juuri tämä on se legendaarinen malli josta kaikki sai alkunsa. Pelin grafiikka tekee vaikutuksen vielä tänäkin päivänä, mutta kaikista parasta on realistinen ajotuntuma. Vaihdelaatikko on 4-portainen ja ratti tärisee kuin pikataipaleella konsanaan. Voit valita autoksesi joko Toyotan tai Lancian ja ajella sora- muta- ja asvalttiteillä. Nokkakiven versiossa on autot kahdelle pelaajalle, joten voit ajaa kaverisi kanssa kilpaa, tai harjoitella yksin.

driver.htm THE DRIVER, US. BILLIARDS INC, USA, 1979

The Driver on viimeisimpiä ajopelejä ennen videopelien aikakautta. Silti sen grafiikka hakkaa vielä tänäkin päivänä parhaat ajopelit. Tempun salaisuus on siinä, että koneen sisällä on oikea 16mm projektori, joka heijastaa elokuvakameralla kuvatun maiseman. Valitettavasti koneen tekniikka on erittäin monimutkainen ja epäluotettava, jonka johdosta pelien käyttöikä oli lyhyt. Ehkäpä tästä johtuen tätä peliä on säilynyt maailmanlaajuisesti vain muutamia yksilöitä. Niistä yhden näet Nokkakiven huvipuistossa! Laitteen alkuperäinen valmistaja on japanilainen Kasco. US Billiards teki näitä lisenssillä Yhdysvalloissa.

ciscoheat.htm CISCO HEAT, JALECO, JAPANI, 1990

Cisco Heat-ajopelissa kaahailet poliisiauton ratissa San Franciscon katuja. Kabinetista löytyy oikeaoppisesti ratin lisäksi vaihdekeppi sekä kaasu- ja jarrupolkimet.

sci.htm S.C.I. - SPECIAL CRIMINAL INVESTIGATION, TAITO, JAPANI, 1989

Tässä pelissä ajellaan Nissanilla kaupunkimaisemissa rikollisten jäljillä, ja yritetään saada nämä kiinni ennen kuin aika loppuu.

virtuafighter.htm VIRTUA FIGHTER, SEGA, JAPANI, 1993

Virtua Fighter on yksi suosituimmista taistelupeleistä, ellei jopa kaikkein suosituin, ja koko homma lähti liikkeelle tästä mallista vuonna 1993. Kuten kaikki muutkin Sirkusmaailman pelihallin koneet, tätä saat pelata ilmaiseksi vaikka koko päivän.

crittercrusher.htm CRITTER CRUSHER, SEGA, JAPANI, 1995

Tässä hauskassa pelissä lyödään vasaralla kodin ja puutarhan tuholaisia. Voit hutkia päähän joko torakoita, myyriä tai kärpäsiä. Pelin äänitehosteet ovat todella koukuttavia. Peli vaikuttaa toimivan ensi näkemältä kosketusnäytöllä, mutta tarkemmin katsoessa monitorin kehyksissä näkyy ristikollinen valosilmiä, jotka lukevat lyönnin sijainnin.

gunblade.htm GUNBLADE NY, SEGA, JAPANI, 1995

Gunblade on räiskintäpelien kuningas. Tarkoituksena on ampua New Yorkia terrorisoivat pahikset täyteen lyijyä. Peliä voi pelata joko yksin, tai yhdessä kaverin kanssa. Kunnioitettavan kokoisissa konekivääreissä on jopa rekyyli!

scramble.htm SCRAMBLE, KONAMI, JAPANI, 1981

Scramble oli ilmestyessään mullistava peli liikkuvan taustansa vuoksi ja on vielä tänäkin päivänä uskomattoman hauska pelattava vaikkei grafiikka toki enää päätä huimaa. Pelissä ohjataan rakettia, jonka täytyy väistellä ohjuksia, meteoriitteja ja pyrstötähtiä sekä lennellä ahtaiden tunnelien läpi. Vastustajia voi tulittaa laserilla. Polttoainetta saa lisää pommittamalla maassa olevia säiliöitä.

videopelit.htm WANHAT VIDEOPELIT

Sirkusmaailmassa pääset palaamaan ajassa kymmeniä vuosia taaksepäin ja pelaamaan ensimmäisen sukupolven videopelejä alkuperäisiltä kotikonsoleilta. Voit jälleen muistella, millaista on pelata Commodoren VIC-20 tai 64-koneilla, Atarin 2600 konsolilla, Spectravideolla, Philips Videopac G7000-koneella tai 70-luvun TV-peleillä...

megatouch.htm MEGATOUCH 4, MERIT INDUSTRIES, USA, 1996

Kosketusnäyttö on nykyään arkipäivää, mutta vuonna 1996 se oli vielä kova sana, varsinkin videopeleissä. Megatouch sisältää lukuisia useita pelejä aina tietokilpailuista Master Mind-tyyppiseen päättelyyn. Nämä koneet olivat, ja ovat edelleenkin kovassa huudossa baaritiskeillä.

jokerpoker.htm JOKER POKER, ATRONIC, SAKSA, 2002

Tämä pokeripeli on pelihallin uusimpia pelikoneita. Vastaavia on edelleen käytössä casinoilla ja laivoilla. Tätä pääset pelaamaan ilmaiseksi talon tarjoamilla 1mk kolikoilla.

1millionbc.htm 1 MILLION BC, MIDWAY, USA, 1969

Tämä kone on klassinen ampumapeli parhaimmillaan. Pelissä siirrytään dinosaurusten aikaan, ja luonnollisesti yritetään ampua ne sukupuuttoon mammuttien ja lentoliskojen ohella. Pelin mainoslause ei jätä ketään kylmäksi: SEE THEM... HEAR THEM... STALK & KILL THEM!

ghosttown.htm GHOST TOWN, BROMLEY, USA, 1991

Ghost Town on digiaikana retro-henkeen tehty ampumapeli. Tavoitteena on ampua örkit ennen kuin ammukset loppuvat, tai 30 sekuntia on kulunut. Tässä ei ammuta pikseleitä kuvaputkelta, vaan osuma kaataa fyysisesti laitteen sisällä olevan maalitaulun.

supermarksman.htm SUPER MARKSMAN, STELLA INTERNATIONAL, SAKSA, 1993

Super Marksman on tarkkuusammuntapeli parhaimmillaan. Voit ampua 5 laukauksen sarjoja joko kiinteään, tai liikkuvaan maalitauluun. Ase on videopeliksi hyvin tarkka, ja sitä voi jopa kohdistaa.

nyrkkeilypeli.htm NYRKKEILYPALLOPELI, SEGA, JAPANI, 1962

Nyrkkeilypelissä mitataan lyöntivoimaa ja nopeutta. Lyönnin voimakkuus mitataan laitteen katon välityksellä. Tämä sama yksilö on aikanaan ollut Tivoli Seiterän ylläpitämässä Cafe Casinossa Tapanilan urheilutalossa 1964-1968. Huhun mukaan peliennätystä pitää vieläkin hallussaan Vesa-Matti Loiri. Tule yrittämään Veskun ennätyksen rikkomista!

ennustuskone.htm ENNUSTUSKONE 50-LUVULTA

Aseta kätesi metallilevylle, ja anna koneen tutkia tulevaisuutesi...

omaco.htm OMACO 3000 PULSSITESTERI, OMACO ENTERPRISES, USA, 1983

Pulssitesteri mittaa nimensä mukaisesti pulssin, kun sormen laittaa sensorin eteen. Mittaus tapahtuu lähettämällä valoa sormeen, ja lukemalla takaisin heijastuvan valon voimakkuus tietyllä taajuudella. Testin luotettavuus lienee aika viihteellisellä tasolla.

nopeustesti.htm NOPEUSTESTI, COINLINE, SUOMI, 1989

Legendaarinen Speden-peli on kotimaista tuotantoa. Tarkoituksena on painaa koneen painonappeja siinä järjestyksessä, kun niihen syttyy valot. Vastaavanlaista peliä on tehnyt Suomessa myös Sellmatic. Erona näissä peleissä on erityisesti se, että Coinlinen peli nopeutuu lisää, jos painat nappeja liian aikaisin. Tämä juontaa juurensa siitä, että peli rakennettiin saman piirilevyn pohjalta, jolla toteutettiin aikaisemmin muistitesteri. Sellmaticin versio nopeutuu pelkästään pistemäärän mukaan, eli molemmissa peleissä on aivan oma luonteensa.

palikkatesti.htm PALIKKATESTI JA SEX TEST, COINLINE, SUOMI, 1990

Palikkatesti on vaikeutettu versio nopeustestistä, eli Speden pelistä. Siinä pitää ensin päätellä koneen arpoma kuvio ja painaa sen jälkeen vastaavanmuotoista nappia. Sex testillä voit mitata tyttöystäväsi tilan sopivassa vaiheessa iltaa. Tulos voi olla jääkylmä, räjähtävä tai kaikkea siltä väliltä. Älä ammu pianistia, jos kone aiheuttaa perheriidan...

luonnetesteri.htm LUONNETESTERI, SELLMATIC, SUOMI, 1980-LUKU

"ATK ANALYSOI LUONTEESI" lupaa tämä 80-luvun automaatti, jolloin ATK oli vielä uutta ja ihmeellistä. Pelin tarkoituksena on painaa neljä eri väristä nappia pohjaan. Kone päättelee värien painamisjärjestyksestä pelaajan luonteen, ja kertoo onnen päivän, onnennumeron ja vieläpä onnenkivenkin. Nappulat voi painaa pohjaan yhteensä 24 eri tavalla.

voimatesteri.htm VOIMATESTERI, SELLMATIC, SUOMI, 1980-LUKU

Voimatesteri mittaa puristuksen voimakkuutta. Tämäkin on taitolaji, sillä mitä alempaa puristat, sen pidempi on kahvan vipuvarsi ja sen parempi tulos. Kone ei myöskään mittaa pelkkää maksimipuristusta, vaan muutaman sekunnin keskiarvon, eli mitä nopeammin saat kahvan pohjaan, sen parempi. Koneella on hauska testata myös heikomman käden voimat.

powermaster.htm POWER MASTER VOIMATESTERI, SELLMATIC, SUOMI, 1988

Power Master on toinen versio Sellmaticin voimatesteristä. Tässä kahvan liikevara on ehkä hieman pienempi.

ennustaja.htm ENNUSTUSKONE

Ennustuskone syöttää sinulle paperisen ennustuslapun, kunhan ensin syötät kolikon ja kerrot horoskooppimerkkisi.

kiromantik.htm KIROMANTIK, 1950-LUKU

Tämä ennustuskone on kiertänyt mm. Sariolan tivoleissa kertomassa tulevaisuudesta.

supergoal.htm SUPER GOAL, FIAM AUTOMAZIONE, ITALIA, 1990-LUKU

Tämä kone näyttää hämäävästi pieneltä flipperiltä, mutta se on itse asiassa myyntiautomaatti. Kun laitteeseen syöttää sisään kolikon, saa ulos superpallon. Se pitää kuitenkin pelata ensin maaliin.

kourapeli.htm KOURAPELIT

Kourapelit, eli "kraanat" ovat pelejä, jossa voit voittaa palkintoja ohjaamalla mekaanisen tartuntakouran sopivaan kohtaan. Nämä kaksi kraanaa ovat myyntiautomaattien ohella ainoita maksullisia pelikoneita koko huvipuistossa.

kapseli.htm KAPSELIAUTOMAATIT

Nokkakiven pelihallissa lähes kaikki pelit ovat ilmaisia. Maksullisia on vain muutama. Niistä kaikista joko voitat palkinnon, tai voit ostaa pikkurahalla kapselin sisällä olevia leluja, kuten näistä koneista.

hajuvesi.htm HAJUVESIAUTOMAATTI, 1950-LUKU

Mitä olisikaan peliautomaattimuseo ilman hajuvesiautomaattia? Tällaisia oli menneinä vuosikymmeninä jokaisen itseään kunnioittavan ravintolan ja tanssipaikan seinällä. Suihkaus automaatista ja sitten kelpasi jo mennä hakemaan neitejä tangon pariin.

kello.htm SÄÄSTÖKELLO, 1964

Oletko koskaan nähnyt kelloa, joka toimii kolikoilla? Tämä on ns. säästökello, jonka laski liikkeelle vakuutusyhtiö Verdandi (nykyään Veritas). Kellojen käyttö alkoi jo vuonna 1921. Tarkoituksena oli, että kelloon syötettiin säännöllisin välein 50-pennisiä, jotta se pysyi käynnissä. Vakuutusasiamies kävi kotona tyhjentämässä kellon, eli säästyneillä rahoilla maksettiin koko vakuutus. Kellossa on seuraavat käyttöohjeet:
1) Kello vaatii 4 kpl 50 pennin rahoja viikottaisena panoksena.
2) Ainoastaan virheettömiä 50 pennin rahoja voidaan käyttää. Muut rahat eivät kelpaa.
3) Kello on vedettänä joka päivä.
4) Kelloa on käsiteltävä varovasti ja varottava kolauksilta ja kosteudelta.
5) Ainoastaan yhtiön valtuuttama edustaja saa murtaa lyijykkeen.
6) Kellovikojen korjaamisesta määrätään vak.kirjan erikoisehtojen 4 §:ssä.

rotary.htm ROTARY MERCHANDISER, EXHIBIT SUPPLY, USA, 1930-LUKU

Moni saattaa muistaa tällaisen pelin Linnanmäeltä vuosia sitten. Kyseessä on tavaravoittoja antava palkintopeli. Palkinnot on asetettu pyörivälle alustalle. Pelaaja voi pysäyttää alustan haluamaansa kohtaan, jonka jälkeen sivussa oleva varsi liikkuu kohti keskustassa olevaa aukkoa. Mikäli palkinto on sopivasti pysähtynyt varren tielle, se tipahtaa ränniin ja sitä kautta pelaajalle.

vendo.htm MODEL 97AA24, VENDO, USA, 1980-LUKU

Erilaiset juoma-automaatit ovat olleet ilonamme jo 100 vuotta. Tyypillisesti ne on vuorattu tietyn juomamerkin tai panimon mainoksin. Tähän yksilöön menee 7 erilaista juomaa, ja pulloja mahtuu kerrallaan 56. Kone on myynyt uransa aikana 24 200 pulloa, eli varsin vähän hankintahintaansa nähden.

leopard.htm LEOPARD AMPUMAPELI / MYYNTIAUTOMAATTI, FIAM AUTOMAZIONE, ITALIA, 1990-LUKU

Tässä myyntiautomaatissa saatat voittaa omasi takaisin, mikäli pistoolikätesi on riittävän vakaa.

purkkapallo.htm PURKKAPALLOAUTOMAATIT
TOY JOY, USA
ATLAS, USA
ACB, USA
VICTOR, USA, 1940-LUKU

Purkkapalloautomaatit ovat edullinen tapa aloittaa kolikolla toimivien automaattien keräily. Ne voi sitä paitsi valjastaa hyötykäyttöön. Koneisiin voi laittaa myös pyöreitä minttukarkkeja, mikäli purukumi ei kiinnosta.

parkkimittari.htm PARKKIMITTARI
MODEL 60, DUNCAN, USA, 1950-LUKU
MODEL 50, DUNCAN & MILLER, USA, 1940-LUKU
PARK-O-METER, ROCKWELL, USA, 1960-LUKU

Parkkimittarit ovat olleet riesanamme jo vuodesta 1935 asti, jolloin ensimmäiset mittarit asennettiin Oklahoma Cityyn, Yhdysvaltoihin. Samana vuonna tuotannon aloitti kaksi tunnetuinta valmistajaa, Duncan Parking Meter Company sekä Dual Parking Meter Company, joka on ensimmäinen parkkimittareiden valmistaja koko maailmassa. Vuonna 1956 sen osti suuryhtiö Rockwell, jonka Park-O-Meter-malli lienee se kaikkein tunnetuin parkkimittari elokuvista ja TV-ohjelmista. Mekaaniset parkkimittarit ovat hauskoja koriste-esineitä, eikä niistä joudu montaa kymppiä maksamaan.

minipom.htm MINIPOM JUOMA-AUTOMAATTI, SIEMENS, SAKSA

Minipom-juoma-automaatit ovat suosiossa erityisesti Saksassa. Ne ovat hana-automaatteja pienoiskoossa. Koneet kytketään vesiverkkoon, ja niiden sisälle asennetaan hiilihapposäiliöt sekä uutesäiliöt. Tyypillisestä Minipomista saa Coca Colaa, Fantaa ja Spritea. Tällainen kone olisi ideaalinen kotikäyttöön, mikäli uute ei maksaisi niin paljoa, että kaupasta saa vastaavaa juomaa halvemmalla.

univendor.htm UNIVENDOR 180, STONER, USA, 1949

50-luvulla ostettiin tällaisesta aparaatista suklaapatukat ja muut makeiset. Kone on täysmekaaninen, eli ei tarvitse lainkaan sähköä. Koneen sisällä on 160 kääntyvää läppää kahdeksassa pystyrivissä. Kun asiakas syöttää kolikon ja vetää kahvasta, alimmainen läppä kääntyy ja tipauttaa patukan alas.

biljardi.htm 114K BILJARDI

Sirkusmaailman pelihallissa on 7 jalan kivipohjainen biljardipöytä, jota saat myöskin pelata ilman minkäänlaista lisämaksua. Missä muualla voit pelata biljardia muutaman euron pääsymaksulla vaikka koko päivän? Myös lapsille on oma versionsa biljardista.

skeeball2.htm SKEEBALL

Skeeball on ehkäpä kaikkien aikojen suosituin huvipuistopeli. Se on kiehtonut pelaajia jo vuodesta 1914, eli kohta sadan vuoden ajan, eikä merkkejä sen hiipumisesta ole näkyvissä. Pelaajalla on käytössä yhdeksän palloa, jotka heitetään keilaamalla radalle, ei suoralla heitolla. Radan päässä on hyppyri, josta pallo pomppaa reikiin. Mitä ylempänä on reikä, sen enemmän siitä saa pisteitä. Tyypillisesti Skeeball-peleistä saa palkintona pehmoleluja, jos ylittää tietyn pistemäärän. Näin on kesällä myös Nokkakiven huvipuistossa, mutta fiksu pelaaja tulee Sirkusmaailmaan harjoittelemaan peliä jo talvikaudella, ilmaiseksi!

minigolf2.htm MINIGOLF

Minigolf-taitoja pääset pitämään yllä myös talvikaudella. Sirkusmaailman rata on muunneltavissa, eli voit itse valita siihen haluamasi portit ja hyppyrit.

pallotykki.htm EUROBALL PALLOTYKKI

Pallotykki ampuu 10 kumista palloa paineilmalla. Pelin tarkoituksena on kerätä mahdollisimman iso pistemäärä. Sekä suunta, että korko on määrättävissä, mutta tykin rekyyli tekee vaikeaksi tähtäyksen pitämisen aina samana.

jalkapallo.htm PÖYTÄJALKAPALLO

Nokkakiven turnauskelpoisella pöytäjalkapallopelillä voit haastaa tuttavasi ja työkaverisi.

lastenjalkapallo.htm LASTEN PÖYTÄJALKAPALLO

Pöytäjalkapallopeli löytyy myös lasten kokoluokassa. Peli on kuitenkin riittävän iso, että myös aikuinen pystyy pelaamaan lasten kanssa.

jalkapallo2.htm JALKAPALLO, 1950-LUKU

Ensimmäiset jalkapallopelit olivat luonteeltaan yksinkertaisia, mutta hauskoja pelata yhtäkaikki. Molemmilla pelaajalla on kentällä kolme mailaa, jotka liikkuvat värillisen nupin ohjaamana.

handball.htm KÄSIPALLOPELI

Käsipallo on kahden pelattava kaksintaistelupeli. Palloa lyödään kahdella puulavalla, jotka on akseloitu yläpäästä. Palloa pitää lyödä juuri oikeaan aikaan, tai se livahtaa mailan alta omaan maaliin.

ilmakiekko.htm ILMAKIEKKO

Ilmakiekon sisällä on puhallin, joka puhaltaa ilmaa pienten reikien kautta pitkin pelikenttää. Kiekko liukuu ilmapatjan päällä hyvin vähäisellä kitkalla. Tässä pelissä puolustaminen on monesti järkevämpi taktiikka kuin hyökkääminen.

goalie.htm ALL STAR GOALIE, CHIGAGO COIN, USA, 1962

Tällaista jääkiekkopeliä tuskin pääset muualla pelaamaan. Jääkiekot tosin ovat metallikuulia, eivätkä kiekkoja. Maalivahdit pyörivät kahvaa kääntämällä, ja oikea-aikainen liike oikeaan suuntaan puolustaa maaliasi sekä lyö "kiekon" vastustajan maaliin. Voittaja ratkaistaan 10 kiekon erässä.

basketball.htm PRO BASKETBALL, CHICAGO COIN, USA, 1961

Koripallopeli on yksi hauskimmista peleistä koko pelihallissa. Mekaaninen pelaaja heittää pingispalloja, jotka on tarkoitus saada takana olevaan koriin. Heitto lähtee aina oikeaan suuntaan, mutta heiton voimakkuus riippuu täysin voimasta, millä pelaaja puristaa mekaanista kahvaa. Tehtävää vaikeuttaa vielä se, että edessä liikkuu koko ajan puolustaja kädet ylhäällä.

crazybull.htm CRAZY BULL, 1970-LUKU

Crazy Bull on pienoisversio penny pusher-peleistä, joita jokainen on nähnyt varsinkin Ruotsin-laivoilla. Kolikko syötetään oikealla hetkellä sisään, ja tarkoituksena on, että edestakaisin liikkuva tela työntää sen avulla ison kasan voittokolikoita pelaajalle. Yleensä rahat jäävät talolle.

pachinko.htm FEVER PACHINKO, SANKYO, JAPANI, 1995

Pachinko-peli on japanilaisille sama kuin pajatsot suomalaisille. Peliä pelataan pienillä metallikuulilla, joita yritetään ampua kentässä oleviin kuppeihin. Jos tämä onnistuu, kone sylkee sisältään lisää palloja pelattavaksi. Tavoitteena on, että saat ulos enemmän palloja kuin lyöt sinne sisään. Japanissa on jättimäisiä pelihalleja, joissa saattaa olla satoja pachinko-pelejä. Kuulia saa ostaa kassalta tai automaatista, ja pelin jälkeen jäljellä olevat kuulat voi viedä kassalle laskettavaksi, ja niistä saa palkintoja. Tyypillisesti pienen matkan päässä pelihallista on pieni koju, joka puolestaan vaihtaa palkinnot rahaksi...

spiraalipeli.htm WACKY WIRE SPIRAALIPELI, DOBCO ENTERPRISES, CANADA

Spiraalipelejä on käytössä erityisesti huvipuistoissa. Metallinen spiraali pyörii jatkuvasti, ja pelaajan tavoitteena on pujottaa pieni silmukka koko kierteen läpi ilman, että silmukka koskee kierrettä. Peli vaikuttaa helpolta, kunnes pelaaja havaitsee, että spiraali pyörii väärään suuntaan. Osuma sytyttää laitteeseen merkkivalon, ja laittaa summerin päälle. Ne saa kuitattua jalkakytkimellä. Tätäkin kannattaa harjoitella ahkerasti Sirkusmaailmassa, sillä joku päivä tämä peli saattaa löytyä Nokkakiven huvipuiston puolelta, jolloin siitä voittaa jättikokoisen pehmolelun.